Tänään on lauantai ja 9. päivä heinäkuuta. Helteet jatkuvat ja asteita on tälläkin hetkellä +29, joten ihanan viileää on sisällä.
Ja matkakertomuksemme Ouluun jatkuu, sillä seuraavaksi kävimme kurkistamassa ensimmäistä yhteistä kotiamme, jolle annoin nimeksi Onnela. Onnela oli silloin punainen ja ikkunanpielet olivat valkoiset.
Mutta miten se onkaan nyt 10 vuodessa muuttunut paljon.
Se oli nimittäin nyt tällainen:
Nykyinen omistaja on ilmeisestikin tarvinnut lisää tilaa ja remontoinut taloa kunnolla. Tosi hieno se talo oli nytkin!
Sitten suuntasimme automme nokan kohti Nallikaria...
...ja siellä riitti ihmeteltävää ja kuvaamista...
...mahtavat hiekkarannat...
...kaunis kylpylä Eden...
...tehtaan piippuja...ja merta...merta...
...tuulivoimala...
...ja joku rohkea ...
...saaria kaukaa...ja kimalteleva meri...
...miten rakastankaan merta...
...näin hienosti se menee, kun osaa...
...taidokasta...
...tänne huipulle en uskaltanut kiivetä...
...mutta mahtavat rannat ja ikimuistoiset muistot jäivät...
Sinnepä jäi sitten Oulu kuvineen ja muistoineen taas odottamaan seuraavaa kertaa tai ensi kesään. Seuraavana päivänä alkoi paluumatka kotiin ja siitä kerron seuraavalla kerralla.
Länsirannikolla riehuu ukkosmyrsky ja säätiedotuksen mukaan se saapuu tännekin, joten suljen tietokoneeni pikaisesti.
Toivotan teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa vaikka kilkutellen puikkoja!
Tänään on jo torstai ja 7. päivä heinäkuuta. Taivas on aivan pilvetön ja sininen ja aurinko paistaa asteiden ollessa +22, mutta luvassa on +24 astetta. Kyllä on hieno kesä niille, jotka helteistä nauttivat.
Matkalla Ouluun maanantaina 4.7 sateli hissukseen ja välillä oli paussia. Aamulla, kun lähdimme, oli asteita vain +12, mutta oli erittäin hyvä matkailma, kun ei ollut kuuma. Vaikka eihän nykyajan autoissa ole kuuma helteilläkään, kun on ilmastoinnit. Ilmastoidulla autolla on niin helppoa matkustaa. Jyväskylässä alkoi paistaa jo aurinkokin. Me kävimme Viitasaarella syömässä ja sitten olikin taas helppoa jatkaa matkaa kohti Oulua. Me siis lähdimme täältä kotoa kello 7.45 ja olimme Oulussa kello 14.30.
Ensimmäiseksi kävimme katselemassa viimeistä asuntoamme Satulinnaa, joka oli siinä matkan varrella Ouluun mentäessä. Ja kylläpä oli maisemat muuttuneet ja rehevöityneet. Emme toki halunneet häiritä uusia omistajia, joten emme poistuneet autostamme, vaan minä kuvasin muutamia kuvia autosta käsin.
Tässä oli meillä kukkakuja ja syksyllä kynttiläkuja...
...pikku tietkin olivat nurmettuneet...
...männyssä oli varoituskyltti...kanoja...
...kaunista oli kuten ennenkin...
...ei naapureita lähelläkään...
...kauniita, luonnon kukkia...
...ja tässä tämä kyltti, joka vei meidän Satulinnaamme silloin 10 vuotta sitten...
...tästä sitten jatkoimme matkaamme kohti Oulua...
...ja kävimme siis rakkaani äidin haudalla, jossa oli kauniit ruusubegoniat kukassaan...
Ja tässäpä tällä kertaa, sillä odottelen jo innolla kaipaamaani konetta, kun ei vieläkään ole saapunut kotiin. Mutta toivon, että saisin sen jo tänään. Se olisikin ilon ja onnen hetki, kun saisin oman koneeni, jossa on paljon, paljon kuvia. Mutta toki tälläkin on pärjätty, mutta pitkin hampain.
Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa kesän lämmöstä ilman särkyjä!
Tänään on keskiviikko ja 6. päivä heinäkuuta. Aurinko paistaa ja asteita on +16, mutta luvassa on jopa +25 astetta.
Me tulimme eilen illalla kotiin 10 tunnin ajon jälkeen. Menomatkamme alkoi tästä, ruusujen tuoksusta...
Kun lähdimme maanantai aamuna, niin oli vain +12 astetta. Mutta eihän se matkanteko meitä haitannut, kun saimme istua autossa. Menomatka meni oikein hyvin, vaikka välillä satoi ja välillä oli paussia, vaan ei paistanut aurinko kuin vasta Oulussa. Mutta siitä enemmän toisella kertaa. Kävimme syömässä Viitasaarella ja siitä olikin sitten taas hyvä jatkaa matkaa massut täynnä ruokaa.
Minulla on edelleenkin toinen koneeni korjattavana, josta on muistikampa hajonnut ja nyt odottelemme sitä osaa ja koneen paluuta kotiin. Myös toinen rakkaamme palaa kotiin, joten voisimme laulaa loilottaa...Tyttö tulee kotiin....tyttö pääsi uimaan...jne. Me syömme ensin ja sitten vauhdilla hakemaan kultatyttö kotiin. Kyllä olisi tyhjää ilman Sirua. Eihän sitä enää tässä iässä jaksaisi aina matkustellakaan, vaan välillä pitää huilatakin. Siispä me huilimme tämän viikon ja maanantaina lähdemme kohti itä Suomea. Sitten vielä kohti länsi Suomea ja eteläänkin menemme vielä.
Mutta videopätkiä tulee sitten myöhemmin, kunhan saan sen oman koneeni takaisin ja saan vaihdettua toiseen formaattiin.
Nyt kuitenkin menen jo syömään ja toivottelen teille kaikille oikein rattoisaa keskiviikkoa ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!
Tänään on sunnuntai ja 3. päivä heinäkuuta. Huh hellettä, pitänee sanoa, kun asteita on +26. Kävimme viemässä Sirun maallemmalle maalle eli landelle ja takaisin tullessamme hiki vaan valui ja hiukset olivat aivan märät. No, mutta toiset olivat käyneet uimassakin, vaan eihän se tietenkään viileyttä tuonut, vaan olihan se nautintoa, kesän nautintoa. Sinne se meidän vauveli jäi lapsenlapseni rakkaaseen syliin. Tiedämme, että hänkin hoitaa Sirua hyvin ja rakastaa häntä kuin omaansa ja Siru rakastaa myös häntä. Mutta nyt Siru on siellä keskiviikkoon asti, jolloin haemme hänet kotiin, kunnes lähdemme taas seuraavan kerran ensi viikolla.
Huhhuh, tätä menoa, vaan ei meininkiä! Ukkosherra siellä jo jyräytteli kärryjään ja Lahdessa kuulemma jo jyrääkin ja sataakin jo kovaa. Saas nähdä, milloin se Ukkosmyrsky tulee tänne maalle sähkökatkoineen.
Siispä ajattelinkin pävittää tämän hurjan nopiasti, jotta sähkökatkos ei katkaisisi tätä kesken kaiken. Mutta nyt tuulee kovemmin ja pilvistyy, joten se jo enteilee jotain.
Mutta toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja turvallista alkavaa viikkoa! Nähdään taas!
