25.3.2018

25.3.2018

maanantai 24. toukokuuta 2010

Ihan pakko...pakko...pakko...sydämeni sanoi niin...

Kuulin kuiskeen suuren, mitä ma luulen, äidin kuva oma, joka on niin soma, että piti tänne laittaa ja sitten unikin maittaa, kun tietää, että muistot säilyy aina, ei silloin huolet enää paina.

Oikein mukavaa illan jatkoa teille kaikille!

5 kommenttia:

Askartelua&Elämänmakuja kirjoitti...

Kaunis kuva! Niin ne vuodet kulkee nopeaan,aina ei tahdo oikein mukana pysyä, mutta jäähän niistä muistot jäljelle :-))

vesimiesneuloo kirjoitti...

Kaunis kuva sinun äidistä!
Hyvää tätä viikkoa!))

Helena kirjoitti...

Kiitos, kiitos kommenteistanne Askartelua&Elämänmakuja ja vesimiesneuloo! Kaipaan yhä äitiäni! Hyvää yötä ja see you tomorrow!

Tarina kirjoitti...

Äitisi on ollut kaunis nainen.
Hänen silmissään on viisautta, vaik' on kuvassa nuor nainen.
Juu-u taytyy käydä asumassa maalla niin saa vahvistuksen sille, jotta on kaapuntilainen.

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentistasi Tarina! Äitini oli viisas ja järkevä ja lahjakas! Oikein mukavaa ja aurinkoista päivän jatkoa!