25.3.2018

25.3.2018

lauantai 30. heinäkuuta 2011

VIDEOPÄTKIÄ MATKALTAMME OULUUN JA TAKAISIN...



Lähtömme pihasta ja matka jatkui...


...läpi Jyväskylän...


Okei, jatkan huomenna seuraavia videopätkiä! Leppoisaa viikonloppua!

perjantai 29. heinäkuuta 2011

TULIPA PYSÄYTYS...MUTTA ELÄMÄ JATKUU...

Tänään on perjantai ja 29. päivä heinäkuuta. Päivä on ollut poutainen ja lämmin. Asteita on +26.

Kävimme aamulla hammaslääkärissä ja kaikki meni hyvin. Olimme myös saunassa, jossa otin aika kovat löylyt. Mutta sitten pulssini sanoi stop ja niin tein.

Mutta meille tuli hieman pysäytys elämäämme, kun minulla on ollut hieman vaikeuksia niin astman, vatsani kuin myös vuotavan haavani suhteen. Nyt niitä kaikkia tutkitaan, vaan ei hutkita. Nyt vain odotellaan eikä surra etukäteen, kun voi olla sitä ja voi olla tätä ja jos on sitä...niin... Mutta nyt elämämme jatkuu päivä kerrallaan ja nautimme yhdessäolostamme. Huomenna lähdemme shoppailemaan ja ostamme kakun ja juhlimme...juhlimme...ja juhlimme. Ai, että mitäkö juhlimme? No, sen kerron sitten! Mutta matkakertomuksemme toki jatkuu, jos ...ja kun jaksan haalia aineistoa kasaan. Mutta hätä ei ole tämän näköinen!

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja leppoisaa viikonloppua!


tiistai 26. heinäkuuta 2011

HENGISSÄ SELVISIN...

Kirjoitan sitten, kun jaksan! Toivotan teille kaikille oikein ihanaa viikon jatkoa! Pitäkää itsestänne huolta!

maanantai 18. heinäkuuta 2011

KOTKAN POIKII ILMAN SIIPII...

Tänään on maanantai ja 18. päivä heinäkuuta. Aurinko paistaa ja asteita on vain +13, mutta luvassa on +21, joten kyllä se siitä päivän mittaan vielä lämpenee. Nyt on taas viikko alussa ja kuukauden kuluttua alkaa jo koulut. Niin pian tämäkin kesä meni, mutta on ollut niin muistorikas ja ihana kesä.


Mutta matkamme jatkui peremmälle, Kotkan saarelle, ja saavuimme läpi kaupungin minun syntymätalon luokse, jota katselimme.
 Ja tästä ajelimme pitkin Koulukatua...
                      ...ohi tuttujen maisemien...
                   ...entinen pelto on tehty parkkipaikaksi...
                                ...ja uusia taloja on rakennettu valtavasti...

     ...kaunis, paksu, valkoinen pilvikin leijaili sinisellä taivaalla...

 ...ja täsähän se minun syntymäkotini seisoo yhtä vahvana kuin ennenkin, vaikka onkin käynyt sodan melskeet läpi...
                   ...tunneli, josta mentiin pihalle, oli hyvin kapea...
                               ...alimmaiset ikkunat ovat puuliiterin ikkunoita...
   ...ja tuossa toisessa kerroksessa me asuimme silloin ennen...jo 40-luvulla...
 ...ja kaunis Puistotie on hyvin vehreä nykyään...


No, mutta jälleen Bloggerin kuvien lataaminen tökkii, joten se merkitsee sitä, että nyt on lopetettava tämä kuvien laittaminen ja jatkan taas toisella kerralla. Mutta ihana matka se todellakin oli ja jää ikuisiin muistoihin, vaikka käväistäisiinkin vielä Kotkassa muulloinkin.


Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja turvallista viikon alkua! Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta!

lauantai 16. heinäkuuta 2011

...JA PYÖRÄT VIEVÄT ETELÄÄN...

Tänään on jo lauantai ja 16. päivä heinäkuuta. Tänään on satanut ja nyt taas paistaa aurinko. Asteita on +18, joten on erittäin hyvä hengittää.


Mutta matkamme jatkui, vaan katsotaanpas jatkuuko yhteistyö tämän Bloggerin kuvien laittamisen kanssa tällä kertaa.

Ja me saavuimme rakkaan äitini ja isäni haudalle, johon asetimme kauniin ruusubegonian...ja tästä jatkoimme matkaamme...
...minun mammani eli äidinäitini ja äidin siskon haudalle...
      ...autosta nappasin suoran näkymän läheiseen metsikköön...
               ...siellä vallitsi ihanan rauhallinen tunnelma...

                                ...hautausmaalta jatkoimme matkaamme...
                                ...suoraan kohti syntynäkaupunkiani Kotkaa...
                                     ...pitkästä, pitkästä aikaa...
                                ...olihan siellä tuttujakin paikkoja, mutta...
                            ...oli sitten uuttakin tai uudistettuja alueita...
 ...vaan tämä talo oli tuttuakin tutumpi jo sieltä ...hmmm...liki 59 vuoden takaa, jolloin aloitin tässä koulussa ensimmäisen luokkani...


...nykyään tämäkin on Keskuskoulu, vaan silloin ennen vanhaan oli vain Kotkan Kansakoulu...ihanan vanhanaikainen rakennus...


No, mutta tästäpä tämä sitten taas jatkuu, sillä Bloggerin kuvien lisääminen vain pyörittää kuvia, joten jatkuu sitten myöhemmin.


Toivotan teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja nauttikaa kesästä, kun sitä vielä riittää!

perjantai 15. heinäkuuta 2011

...JA MATKAMME JATKUI YLI KAUNIHIN KYMENLAAKSON...

Tänään on perjantai ja 15. päivä heinäkuuta. Tällä hetkellä on pilvistä ja hiljaista sadettakin tulee taivaalta, vaikka ei säätiedoissa sitä luvattukaan. Asteita on +18. 


Mutta meidän ihana synnyinseutumatkamme jatkui Anjalankoskelta kohti seuraavaa muistoa...
 Juokse sinä humma, kun tuo taivas on niin tumma ja ...
 ...kameroita oli aika paljon...
 ...tänne polkumme johtaa, luokse lapsuusmuistojen...
                               ...siellä maisemat mä kohtaan...
                   ...ja kaiken hiljaisuuden...
                                        ...tässä vanha aita...vaan ei enää mökkiä lain...
                                  ...maitohorsmat ja koiranputket...
                                     ...ja viljapellot laajat...
...siinä on saanut meidän "tulitikkumökkimme" väistyä uuden isomman talon tieltä...voi niitä aikoja, voi niitä aikoja...


                       ...läpi Karhulan...
                                 ...paljon isoja teitä kuin Amerikoissa konsanaan...
                                        ...kylttejä toisen perään...
                                        ...siltojen alitse...välillä siltojen päältäkin...
                     ...ja jälleen kyltti viheriäinen...

                             ...ja läpi Karhulan ...
                                          ...ja sitten käännyimme Korkeakoskelle...
                           ...tässä vielä kylttejä...
                   ...ja mahtavat Kyminlinnan vallit...


                                    ...entiseen varuskuntaan menevä portti...

                         ...ja matkamme yhä jatkui...ja jatkui...tänne...
...tänne menimme siis kukkien kera tervehtimään rakkaita vanhempiani...


Mutta jatkosta sitten taas toinen kerta, koska Blogger ei oikein lataa noita kuvia, joten annetaanpa välillä levätä.


Nyt toivottelen teille kaikille oikein antoisaa ja ihanaa viikonloppua!